Liitoskivut. Tuo paljon puhuttu raskausajan vaiva, josta kuitenkin luulin jo selvinneeni alkuraskauden jälkeen. Vähänpä tiesin tuolloin, sillä viimeisellä kolmanneksella nuo hormonien aiheuttamat kivut yllätti minut täysin ja veivät mennessään koko liikuntakyvyn.
Alkuraskaudessa urheilin normaalisti. Rakastan lenkkeilyä ja juoksemista ja tein ihan normaalia saliohjelmaa ja juoksin pitkää lenkkiä. Jossain vaiheessa juokseminen kuitenkin aiheutti inhottavaa kipua alaselässä oikealla puolella ja aloin selvittämään mistä nämä kivut voisi johtua. Tuolloin tutustuin ensimmäisen kerran aiheeseen liitoskivut.
Liitoskivut ovat raskaudenaikaisia kipuja, jotka johtuvat relaksiini-hormonin suuresta määrästä elimistössä. Relaksiini hormoni löystyttää rustoja, kudoksia ja liitoksia ja valmistaa elimistöä vauvan syntymään. Tämä periaatteessa on siis elimistölle ihan turvallinen ja suotava reaktio, joka helpottaa vauvan mahtumista lantiokanavan läpi synnytyksen aikana, mutta samalla se voi olla ikävä vaiva äidille ja saattaa rajoittaa ihan arkisia askareita kivuliaisuutensa vuoksi.
Alkuraskauden selkäoireiden iskiessä soittelin ja varasin ajan äitiysfysioterapeutille, joka jo puhelimessa osasi suoraan oireitteni perusteella kertoa, että todennäköisesti minua vaivasi si-nivelen löystyminen, joka hankautuessaan aiheuttaa koviakin kipuja alaselän alueella. Minulle varattiin aika fysioterapeutille ja kotihoito-ohjeiksi sain juoksun ja pitkien lenkkien välttämisen. Si-nivelen löystymiseen suositeltiin kokeiltavaksi myös tukivyötä, josta todella monet saavat liitoskipuihin avun. Myös selällään makuuharjoituksia jalat tuolin päällä pidettynä kehoitettiin tekemään, mutta ne tekivät tuolloin niin kipeää, etten enää päässyt lattialta ylös 😀 Fysioterapeutti ohjasi laittamaan myös petauspatjan alle pyyhkeen rullalle kylkikaaren kohdalle niin, että se tukisi nukkuma-asennossa selkärankaa mahdollisimman suoraan asentoon. Myös polvien väliin ja nilkkojen väliin kehoitettiin laittamaan nukkuessa tyynyä, mutta nämä kikat mulla olivatkin jo käytössä 🙂
Itse sain tuon si-nivelen löystymiseen avun siitä, että jätin juoksemisen pois. Selkäkipu oli selvästi provosoitunut juoksemisesta aiheutuneesta tärähtelystä ja minulla sen poistamiseen riitti pelkästään se, etten enää juossut. Pieni vaiva siihen nähden, että pystyin tuolloin tekemään kaikkea muuta liikuntaa vielä ihan normaalisti. Pariin otteeseen kipujen taannuttua vielä malttamattomana kokeilin juoksua, mutta sain hyvinkin pian todeta, että kyllä, se vaan täytyi jättää ihan kokonaan pois. Sen jälkeen si-nivel ei itselläni ole enää raskausaikana reistaillut ja ennätinkin tuulettaa jo sitä, miten helpolla noiden liitoskipujen kanssa selvisin. Peruin fysioterapia-aikani ja jatkoin raskautta ja treenaamista hyvävointisena.
Kunnes koitti viimeinen kolmannes.
Ihan muutaman viikon sisällä liitoskivut ovat palanneet, mutta tällä kertaa oireena ei ole selän, vaan häpyluun alueen kivut, jotka selkeästi provosoituvat pitkistä kävelymatkoista, pitkään jalkeilla olosta ja suureksi surukseni – myös salitreenistä 🙁 Kivut tuntuvat pahimmillaan lähinnä siltä, että jokaisella askeleella häpyluuta revitään kahteen suuntaan ja se murtuu. Näin ei tietenkään ole, mutta viimeisen viikon aikana kipu yltyi todella voimakkaaksi ja perjantain jalkapäivän jälkeen menetin kävelykykyni pariksi päiväksi kokonaan. Se oli tietenkin omaa tyhmyyttäni provosoida kipua liian rankalla treenillä, mutta aikaisemmin keho oli kestänyt salijumpat ihan hyvin. Oppia ikä kaikki. Nyt täytyy vain kuunnella kehoa ja sen viestejä ja levätä silloin kun se ei jaksa. En tietenkään tiedä johtuuko kipujen yltyminen hormooneista vai siitä, että vauvan on jo kääntyneenä lähtökuopissaan ja näin ollen painaa häpyluun alueen liitoksia. Onnekseni kävelykyky on nyt jo palautunut.
Häpyluun liitoskivut tuntuvan minulla siis vain liikeellä ollessa ja levossa ne rauhoittuvat. Pahimmillaan kivut ovat liikkeelle lähtiessä sekä painonsiirroissa, esimerkiksi kenkien ja sukkien ja jalkaan laittaminen on vaikeaa, kun toista jalkaa täytyy nostaa. Tasajaloin seistessä kipu ei tunnu. No, jokatapauksessa todella rasittavaa tuollainen kipuilu on mutta lohdutukseksi jäljellä on enää muutama viikko 😀 Siksi nyt vaan täytyy pitää pää kylmänä ja malttaa pysyä poissa kovemmasta treenistä ja käydä vaan lyhyillä kävelylenkeillä tuota aurinkoa ihastelemassa 🙂 <3 Ilokseni parin päivän lepo on hellittänyt kipuja taas sen verran, että luulen pystyväni vielä kevyesti treenaamaan loppuraskauden aikanakin. Tai ainakin yhden shoppailupäivän ajattelin vielä pitää 😀
Mikä sitten voi auttaa liitoskipuihin?
-Ihan ensimmäiseksi kehoitan hakemaan ammattilaiselta apua. Varaa siis aika äitiysfysioterapeutille, joka voi antaa sinulle tarvittavat jumppaohjeet ja avun kipujen kanssa elämiseen.
-Kylmä tai kuuma. Tämä muuten ihan hyvä juttu, mutta ei auta tällaista, jolle kipu tulee vain liikkeessä. Melko haastavaa lämpöpussi haarovälissä kävellä jos ymmärrätte mitä tarkoitan 😀
-Lepo. Älä provosoi kipua tahallasi. Mikäli huomaat että paikat kipeytyy juostessa, älä juokse. Jos kivut tulevat jalkapäivän jälkeen, kevennä treeniä. Kuitenkin kannattaa liikkua niin, kuin se keholle tuntuu hyvältä ja voi olla että esim. jooga tai uinti tai kävely sujuu ihan hyvin ja kivuttomasti. Kokeilemalla se selviää.
-Nukkuma-asennon tukeminen tyynyin. Itselläni on käytössä sellainen ”kokovartalotyyny” jolla saa hyvin näin loppuraskaudessa tuettua mukavan nukkuma-asennon.
-Hyvästä ryhdistä huolehtiminen. Keskity entistä enemmän siihen, että tuet keskivartaloa ja kannattelet vauvaa ja painavaa masua hyvässä ryhdissä. Ryhti heikkenee väistämättä raskausaikana painopisteen muuttuessa, mutta tähän keskittymällä ja siitä huolta pitämällä, voit välttyä pahemmilta selkäkivuilta. Tähän voit saada hyviä vinkkejä fysioterapeutiltasi! Itse tykkään esimerkiksi treenata selkää hieman aktiivisemmin raskausaikana, nyt varsinkin kun jalkatreeni on väistämättä jäänyt vähemmälle ja pyrin aina kiinnittämään huomiota alaselän asentoon, joka painavan masun kanssa herkäsi menee notkolle. Olen myös huomannut, että hartiat kääntyy entistä herkemmin eteenpäin, joten niihinkin huomio ja aktivaatiota selkälihaksiin.
-Pidä huolta lantionpohjan lihaksistosta. Lantionpohjan lihasten treeni on mielestäni ehkä tärkein treeni, jota raskaanaolevan tulisi tehdä. Hyvä lantionpohjan kunto voi auttaa myös liitoskipujen kanssa.
-Tukivyö. Joillakin paikkakunnilla tukivyön saa lainaan neuvolasta tai terveyskeskuksesta, mutta niitä saa myös vuokrattua eri paikoista. Tukivöitä on myös myynnissä netissä, mikäli on valmis tuon vajaa 50-100€ siihen investoimaan. Itse testasin tukivyötä, mutta koin sen epämukavaksi päällä. Tästä voi kuitenkin toisille olla iso apu ja olen kuullut vyön käytöstä etenkin selkäkipuisilta tosi hyvää palautetta.
Tässä muutamia apuja joita itselleni on suositeltu liitoskipujen taltuttamiseen. Kaikki nämä kuitenkin vain minun kokemuksiani, ja täytyy muistaa että jokainen meistä on yksilö. Se mikä ei toimi minulle, voi toimia sinulle. Kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja ja kysyä ammattilaiselta mikäli kivut yltyvät.
Oletko sinä kärsinyt liitoskivuista ja onko sulla jakaa jotain vinkkiä muille lukijoille, mistä sinä olet saanut avun?
Ihanaa loppuviikkoa kaikille <3
Aivan uskomatonta, että ainakin täällä Helsingissä paistaa aurinko! <3
-ANNAKOO
Löydät minut myös:
ig: anna.korhonen
facebook: ANNAKOO.BLOGI
